– Onhan se hienoa, että voin työkseni kehittää ja markkinoida ruuan ja juoman kautta kotikaupunkiani sekä tehdä samalla näkyväksi kaupungin ja koko alan roolia, Milla Visuri heittää.
Tapaamme Millan kanssa Punavuoressa kahvila-leipomo Levainin terassilla, joka sijaitsee hänen kotikulmillaan. – Tiesitkö muuten, että tässä kulman takana on artesaani makkaratehdas, Milla kysyy. Visurin mukaan myös muualla kuin kaupunkilaisille avatulla entisellä Teurastamolla halutaan tukea sitä, että ruuantuotanto saataisiin yhä lähemmäs kaupunkilaisia ja jopa kaupungin ytimeen. – Onhan meillä täällä jo pienpanimoita, jäätelötehdas ja pieni meijerikin. On hienoa seurata, miten erilaisia matalan kynnyksen juttuja syntyy kuin sieniä sateella. Sitä Helsingissä halutaan jatkossakin tukea, sillä elävä kaupunki syntyy siitä mitä kaupungissa tapahtuu.
Visurin mukaan Helsingin ruokakentällä tapahtuu jo niin paljon, että välillä on vaikea pysyä mukana. – Se on positiivinen haaste, sillä meillä on niin paljon tekijöitä, tapahtumia, tuottajia ja ruokapaikkoja, jotka kaikki tuntuvat olevan ylpeitä myös helsinkiläisyydestään.
Kaupungin hallinnossakin ollaan jännän äärellä, sillä 1.6. virastot muuttuivat yhteisiksi toimialoiksi ja uusi nelivuotiskausi käynnistyi. – Helsingin kaupungin brändistrategiakin on määritelty uusiksi eli nyt puhutaan Brand New Helsingistä, jonka ytimessä ovat vaikuttavat teot, ihmiset ja kohtaamiset. Uutta on myös se, että tulevana syksynä hyväksyttävässä kaupunkistrategiassa on enemmän luupissa myös ruokakulttuuri, joka limittyy nyt entistä laajempana visiona koko kaupungin tekemiseen. Ruokaan ja juomaan liittyvät asiat ovat siis entistä vahvemmin mukana kaupungin päätöksenteossa ja matkailun edistämisessä.
Paljon on kaupungin tasolla vuosien varrella jo tehty, mistä kertoo sekin, että kansainvälisessä ruokakaupunkiverkosto Delicéssä Helsinki on edelläkävijä. – Meillä on verkoston laajin ruokavisio ulottuen hyvinvoinnista, tapahtumista ja matkailusta yrittäjyyteen, ja jossa on huomioitu myös kaupungin oman ruokatuotannon koko ketju aina siitä lähtien mistä ruoka tulee, miten sitä jaellaan ja mihin se päätyy. Hävikki nousee nyt yhä vahvemmin esiin, ja sillä saralla on tapahtunut jo paljon kivoja juttuja. Sellainen on esimerkiksi nuorisotalojen Nuta-keittiö, jonka kursseilla lapset ja nuoret valmistavat hävikistä ruokaa. – Silti vuoropuhelua pitää entisestään lisätä ja ruokakeskusteluja on viritelty myös Suomessa esimerkiksi Turun suuntaan. Yhteinen näkemys asioista on pohja vaikuttaville teoille.
Syksyllä on tavoitteena tuoda kaupunkilaiset lähemmäs maaseutua. – Kannustamme helsinkiläisiä lähimatkailemaan ja vierailemaan maatiloilla, sillä niitä löytyy yllättävän läheltä. Kaupunki- ja pihaviljelykin onnistuu nyt helpommin, kun korttelipihojen hyötykäytöstä voi kaupungin puolesta päättää taloyhtiöissä. Toivoisin, että helsinkiläiset myös kalastaisivat omaan pöytään enemmän.
Koska ruokavision ytimessä ovat vaikuttavat teot, järjestetään tulevana syksynä yhteistyössä MTK:n kanssa Päivä Maalla. Silloin voi hypätä keskustasta ilmaiseen bussiin, pakata mukaan omat lautaset ja viltit ja ruokailla yhdessä keskellä peltoa. – Helsingissä on myös kolme ihanaa kauppahallia ja vilkkaat kesätorit keskellä kaupunkia sekä aktiiviset Reko-jakelupisteet, joista voi etukäteen tilaamalla noutaa tuoretta lähellä tuotettua ruokaa.
Milla Visuri on tehnyt jo ennen nykyistä pestiä Helsinkiä tunnetuksi ruokakaupunkina. Hän edisti helsinkiläistä ja suomalaista ruokakulttuuria kansainvälisesti toimiessaan tiedottajana ja matkailumarkkinointipäällikkönä Visit Finlandissa, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiössä sekä Helsingin designpääkaupunkivuoden viestintätiimissä. Visuri on toiminut myös pohjoismaisen ruokakulttuurin verkostoissa ja työskennellyt ruokatoimittajana.
Teksti: Mia Heiskanen
Kuvat: Hanna Voutilainen
