Fiinisti Salongissa
Finnjävelin Salongissa tarjoillaan perinteistä ruokaa, tähän päivään laitettuna. Pyrkimys on kunnioittaa alkuperäisiä makuja, tuoden ne esiin aivan uudella tavalla. Tämän kuultuani olin jo aivan myyty, koska ruokalistalla oli yksi lapsuudenajan suosikeistani, siskonmakkarakeitto.
Salonki sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Finnjävelin Sali, mutta omassa tilassaan verhojen takana. Tunnelma ravintolassa on hyvin rauhallinen ja hillitty. Taustalla soiva musiikki on Finnjävelille erikseen sävelletty. Sisustus on myös tarkoin harkittu. Suurin osa astiastosta ja huonekaluista on suomalaisten käsityöläisten käsialaa, yksinomaan ravintolalle räätälöity. Muun muassa dekantterit ja pöytiä valaisevat lasiset pirut on valmistanut riihimäkeläinen käsityöliike Lasismi.
Inspiraationa kansalliseepos
Ilta käynnistyi Hiukopaloilla. Tarjolla oli muikkua ja maa-artisokkaa sekä luomukaritsatartaria. Alkujuomaksi tilattu Suomen kansalliseepoksen inspiroima Kalevala Blue Label Gin & Tonic osoittautui nappivalinnaksi! Maustetun ginin omat maa-artisokan vivahteet nousivat aivan uusiin ulottuvuuksiin.
Lasimestari oli ensimmäinen annos viiden ruokalain menusta. Tämä on suosittu kalapöydän klassikko ja siksi myös päätynyt Finnjävelin listalle. Juomaparina Martin Müllen Revival Riesling, Moselin alueelta.
Makumuistot mummolaan
Siskonmakkarakeitto oli saanut salonkimaisemman muodon. Annoksessa oli perinteisen siskomakkaran sijaan mallaspossusta tehtyä mureketta, mutta oli makumaailmaltaan kuin omasta mummolasta! Leivän tarjoilu oli suorastaan seremoniallinen hetki. Keittiöstä pöytään lämpimänä tuotu leipä ja ihana suolainen itse tehty voi olivat täydellinen lisä perinteikkäälle pakkaspäivän pelastusannokselle. Viinipariksi sekä tälle kokonaisuudelle että seuraavalle annokselle oli valikoitu täyteläisempi ranskalainen Juran viinialueen Domaine de la Pinte Savagnin.
Joka keskiviikko Finnjävelissä tarjoillaan yksi keittiön kokeiluannos, ’’NuJävel’’. Tällä kertaa se oli itäsuomalainen perinneannos Lanttusupikas. Annoksen päälle oli aseteltu ohut kerros possunrasvaa, alta löytyi lanttua sekä pikkelöitynä että haudutettuna ja possua paahdettuna. Kaiken kruunasi täyteläinen lihaliemi.
Huippuvuosikertaa merimiesannokselle
Seuraavaksi tarjoilijamme hemmotteli meitä huippuvuosikerta viinillä, Chablis Premier Cru Les Lys. Defaix’n viinitalo on yksi Chablis’in vanhimpia. He julkaisevat viininsä vasta silloin, kun ovat heidän mielestään erinomaisessa juontikunnossa.
Chablis’n annosparina toimi illan yllättäjä, Madelapskoussi. Lapskoussi-sanan alkuperää ei tiedetä, mutta tiedetään että tullut merimiesten mukana. Listalla on harvemmin madetta. En yllättynyt, että Salongin versio olikin illan paras annos. Pohjalla madeperunamuhennos, päällä haudutettua madetta ja mateen mätiä. Tumma madekastike teki annoksesta täydellisen.
Yllättävää triviatietoa
Illan pääruokana tarjoiltiin Vanantaan fasaania. Harmikseni unohdin pyytää lisukkeen reseptin, sillä emmervehnästä ja sienistä tehty puuro oli taivaallista! Annosta paritti Bénédicte & Stéphane Tissot, Trousseau Singulier Rouge. Kevyehkö viini, jolla korkeampi tanniinisuus.
Tiesitkö, että Karl Fazer on aikoinaan tuonut fasaanit Suomeen?
Otamme seuralaiseni kanssa perinteisesti jaettavia annoksia ja tälläkään kertaa emme poikenneet traditiosta. Otimme välijuuston jaettavaksi. Juustot, hillo ja mallasleipä on aina toimiva yhdistelmä. Jukolan Juuston Aito cheddar löytyy myös kaupoista, joskus jopa nimellä Finnjävelin cheddar! Väliannoksena, ennen itse jälkiruokaa, puhdistimme palettia sitruunalakulla. Jatkaaksemme Karl Fazer teemalla, meille kerrottiin, että hän on kehittänyt tämän herkullisen makuparin 1920-luvun loppupuolella.
Jälkiruuaksi tarjoiltu leivos on alun perin peräisin Napolista. Nyttemmin leivos tunnetaan kansainvälisesti Napoleonin leivoksena, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä Napoleonin kanssa. Viinipaketin makumatka päättyi lähelle kotia, Hollolaan Ainoa Wineryn Vaapukkaan. Illallisen kruunasi pannukahvi ja puupenaalista tarjoillut keksit ja pikkumakeat. Näistäkin oma lempparini, lusikkaleivät, veivät minut taas mummolani makumaailmaan.
Finnjävelin lähestymistapa suomalaiseen ruokakulttuuriin on hienovarainen taidonnäyte, perinteisiä makuja kunnioittaen. Kokemus on ainutlaatuinen niin ulkomailta vierailevalle ystävälle kuin supisuomalaiselle.
Oletko itse koskaan maistanut lapskoussia? Jos olet, uskallan väittää, että Finnjävelin versio yllättää.