Olin seurannut Constance Moofushia sosiaalisessa mediassa jo ennen matkaamme Malediiveille. Erityisesti huomioni oli kiinnittynyt resortin fanisivuun, jossa samat vieraat kertoivat palaavansa saarelle vuosi toisensa jälkeen. Yksi sana toistui jatkuvasti: maaginen. Kolmen päivän jälkeen ymmärsin, mitä he tarkoittivat.
Odotukseni Constance Moofushista olivat korkealla. Malediiveilla on toinen toistaan upeampia luksusresortteja, joten pelkkä valkoinen hiekka ja turkoosi meri eivät enää yksin riitä tekemään paikasta erityistä. Moofushista puhuttaessa esiin nousi kuitenkin jatkuvasti tunnelma – ja juuri sitä halusin päästä kokemaan.
Matka Malésta Moofushille alkaa vesitasoterminaalista. Resortin henkilökunta oli meitä vastassa lentokentällä nimikyltin kanssa ja huolehti meidät matkatavaroineen loungeen odottamaan lentoa. Siellä tarjolla oli juomia, pientä purtavaa ja wifi, eikä meidän tarvinnut huolehtia mistään. Henkilökunta tuli hakemaan, kun oli aika siirtyä koneelle.
Maléssa sää oli lähtiessämme harmaa, mutta noin puolen tunnin lennon aikana maisema alkoi kirkastua. Sitten näin Moofushin. Keskellä valtavaa sinistä merta ilmestyi yhtäkkiä valkoinen hiekkaranta, turkoosina hohtava laguuni ja palmuja. Olen saapunut Malediiveilla useammalle saarelle, mutta tämä oli ehkä kaunein saapuminen tähän mennessä. Kun astuimme laiturille, ensimmäinen ajatukseni oli, että tältä sen paratiisisaaren kai kuuluukin näyttää.
Kengät jäivät huvilalle
Moofushi on ihanan vehreä. Rakennukset katoavat kasvillisuuden sekaan, eikä saari tunnu liian rakennetulta tai sliipatulta. Pikemminkin tuntuu siltä kuin olisi päätynyt keskelle trooppista paratiisisaarta – sillä erotuksella, että palvelu pelaa viiden tähden tasolla. Constance kuvailee Moofushia sanoilla barefoot luxury. Yleensä suhtaudun tällaisiin hotellien markkinointitermeihin pienellä varauksella, mutta tällä kertaa kuvaus osuu täydellisesti. En käyttänyt kenkiä kolmeen päivään. En aamiaisella, en baarissa enkä illallisella. Kun lähtöpäivänä piti viimein kaivaa flip-flopit esiin, olin aidosti harmissani siitä, että minun piti taas laittaa jotain jalkaan.
Juuri tämä rentous oli ehkä Moofushin suurin yllätys. Palvelu oli erinomaista ja puitteet upeat, mutta missään ei tarvinnut pönöttää. Resort oli vierailumme aikana lähes täynnä, mutta sitä ei olisi uskonut. Vieraat jakaantuivat ympäri saarta niin hyvin, ettei missään vaiheessa tullut ruuhkaista oloa. Suurin osa oli pariskuntia, häämatkalaisia ja jonkin verran perheitä hieman vanhempien lasten kanssa. Pieniä lapsia näkyi vähän, eikä Moofushissa ole kids clubia.
Oma pieni piilopaikka viidakossa
Majoituimme Beach Villassa lähes keskellä saarta, ja valitsisin saman huonetyypin mielelläni uudelleen. Huvilamme ympärillä kasvoi trooppista kasvillisuutta ja lintujen äänet kuuluivat kaikkialta. Siinä oli jotain ihanan yksityistä – aivan kuin olisi ollut omassa pienessä piilopaikassa keskellä viidakkoa. Villa oli luonnonläheinen ja kodikas, ei pröystäilevä. Siinä oli oma terassi, ulkosuihku ja aivan käsittämättömän mukava sänky.
All inclusive vei viimeisenkin huolen
Jos minun pitäisi nimetä yksi asia, jonka vuoksi suosittelisin Moofushia erityisesti suomalaisille, se olisi all inclusive. Kaikki resortin vieraat ovat samalla all inclusive -paketilla. Se saattaa kuulostaa pieneltä asialta, mutta käytännössä sillä oli yllättävän suuri vaikutus koko loman tunnelmaan. Meiltä ei kyselty jatkuvasti huvilanumeroa eikä tarvinnut miettiä, kuuluuko tämä drinkki tai tuo ruoka hintaan. Tilasimme mitä halusimme ja jatkoimme päivää.
Malediiveilla, missä hotellien ruoka- ja juomalaskut voivat kasvaa melkoisiksi, tämä on oikeasti luksusta. Juomavalikoima oli hyvä ja erityisesti cocktailit jäivät mieleen. Jos lomansa rakentaa huippusamppanjoiden ja kaikkein arvokkaimpien viinien ympärille, valikoima ei ehkä riitä, mutta meille se oli enemmän kuin tarpeeksi.
Elämäni parasta kinuskijäätelöä?
Ruokapuolella suurin yllätys oli Manta-ravintolan buffet. Söimme yhtenä iltana rannalla sijaitsevassa Alizée-à la carte -ravintolassa ja kahtena iltana Mantassa. Olisin etukäteen veikannut à la carten vievän voiton, mutta kävi päinvastoin. Buffet oli aivan uskomattoman hyvä. Teemat vaihtuivat päivittäin, tarjolla oli live cooking -pisteitä ja ruoan taso pysyi kautta linjan korkeana.
Mutta erityisesti jälkiruoat olivat oma lukunsa. Kakkuja, leivonnaisia ja itse tehtyjä jäätelöitä oli valtava valikoima. Jossain vaiheessa aloin vakavasti miettiä, voisiko ihminen elää pelkillä Moofushin jälkiruoilla. Kinuskijäätelö saattoi olla parasta, jota olen elämässäni syönyt.
Myös aamiaiset olivat juuri sellaisia kuin viiden tähden resortilta toivoo: tuoreita hedelmiä, runsas buffet sekä tilauksesta valmistettuja omeletteja ja Eggs Benedict -annoksia.
Suoraan rannalta vedenalaiseen maailmaan
Moofushin yksi suurimmista vahvuuksista löytyy pinnan alta. Kotiriutalle pääsee helposti suoraan rannalta, eikä tarvitse lähteä veneretkelle nähdäkseen paljon. Kaloja oli valtavasti – itse asiassa en muista nähneeni missään aiemmassa Malediivien resortissa näin paljon erilaisia kaloja. Näimme myös rauskuja ja pieniä riuttahaita. Osallistuimme lisäksi resortin snorklausretkelle, joka oli yksi vierailumme kohokohdista. Retkellä näimme kaksi merikilpikonnaa. Kun muutama liian innokas snorklaaja alkoi uida aivan niiden lähelle, oppaat puuttuivat tilanteeseen heti. Näin sen pitääkin mennä.
Paikka, jossa aika tuntui pysähtyvän
Jos minun pitäisi valita Moofushilta yksi paikka, jossa voisin viettää kokonaisen päivän, se olisi Totem Barin edusta. Baarin vieressä avautuu matala, kirkkaanturkoosi laguuni. Saatoin seistä siellä lämpimässä vedessä vaikka kuinka pitkään ja ihmetellä ympärillä avautuvaa maisemaa.
Totem Barissa oli muutenkin juuri oikeanlainen tunnelma. Hyvä musiikki soi, ihmiset juttelivat keskenään ja vaihtoivat matkatarinoita, ja henkilökunta oli aidosti kiinnostunut vieraista. Välillä tuli vähän sellainen olo kuin koko maailman aika olisi pysähtynyt ja kaikki olisivat vain päättäneet nauttia elämästä hetken. Totem Barin iltatunnelma oli myös täydellinen rauhallista iltamenoa kaipaavalle.
Henkilökunta tuntui myös muistavan nimemme kaikkialla. Yksi tarjoilijoista tervehti meitä joka päivä uudella suomalaisella ilmauksella. Ensin tuli ”hyvää huomenta”, seuraavana päivänä ”hyvää iltaa”, sitten ”hyvää ruokahalua” ja ”tervetuloa”. Aloin epäillä, että hän kävi aina välissä googlaamassa lisää suomea.
Melkein itku hierontapöydällä
Yksi koko Moofushin parhaista hetkistä koettiin spassa. Jo veden päälle rakennettu spa oli niin rauhallinen, että sinne astuessa tuntui kuin olisi siirtynyt kokonaan toiseen maailmaan. Itse hieronta oli yksi parhaista, joita olen matkoillani kokenut. Jossain vaiheessa makasin hierontapöydällä ja minulle tuli tunne, että olisin voinut melkein itkeä, koska olin niin onnellinen ja rentoutunut. Hoidon päätteeksi terapeutti letitti hiukseni. Sen jälkeen aloimme huomata saarella hauskan yksityiskohdan: aina kun vastaan tuli onnellisen näköinen nainen letti päässä, tiesimme melkein varmasti, että hän oli juuri käynyt hieronnassa.
Ymmärrän nyt fanisivua
Kolmen päivän jälkeen ymmärsin, miksi Moofushilla on niin paljon vieraita, jotka palaavat sinne vuosi toisensa jälkeen. Se ei ole Malediivien pröystäilevin resort, eikä sen tarvitsekaan olla.
Moofushi sopii ihmiselle, joka haluaa viiden tähden puitteet, hyvää ruokaa, upean kotiriutan ja henkilökohtaista palvelua, mutta ei halua lomallaan pönöttää. Erityisen hyvin näkisin täällä pariskunnat, häämatkalaiset, snorklaajat ja sukeltajat – sekä sellaiset luksusmatkailijat, jotka arvostavat rentoutta enemmän kuin kristallikruunuja.
Kolme päivää oli aivan liian vähän. Viikko olisi ollut sopiva. Kun nyt ajattelen Moofushia, mieleen tulevat ensimmäisenä valkoinen ranta, uskomattoman kirkas vesi, Totem Bar ja ihmiset, jotka saivat paikan tuntumaan erityiseltä. Menisinkö takaisin?
Ehdottomasti. Ehdottomasti. Ehdottomasti. Nyt ymmärrän, mitä fanisivun ihmiset tarkoittivat puhuessaan Moofushin taikuudesta.
Katso täältä esimerkkimatkan hinta
Jutun on kirjoittanut Malediivien resortteja kiertävä Titti Myhrberg.
Kuvat: Elina Engberg
