Kun keittiömestarin ja sommelierin yhteistyö pelaa saumattomasti, saadaan aikaan mieleenpainuva ravintolakokemus. Ilmari saarikoski ja Humberto Pulido Garcés ovat tässä onnistuneet ja nyt esittelemme teille heidän yhteistyönsä hedelmän – ravintola Hellan ja Huoneen.
Iloinen ”Terve!” kajahtaa ilmoille, kun astumme sisään vanhaan leipomoon, joka tunnetaan nykyään tamperelaisena fine dining -ravintolana Hella ja Huone. Taustalla soiva rauhallinen jazz tuudittaa tulijan autuaan onnelliseen mielentilaan – ah, ihana viikonloppu ja hyvä ruoka on vasta edessä! Huomio tilan sisustuksessa kiinnittyi oven pielessä olevaan isoon juomakärryyn, valkoisiin pöytäliinoihin sekä raamikkuutta tilalle antaviin mustiin tuoleihin. Jokaiselle pöydälle oli nostettu neilikoista ja harsokukista pieneen Ultima Thule -lasiin koottu kukkakimppu. Intiimin pieni ravintola suorastaan kutsui viihtymään.
Hella ja Huone tarjoaa à la carte listallaan vaihtuvia annoksia sekä kuuden ja yhdeksän ruokalajin maistelumenut. Arvatenkin päädyimme valitsemaan yhdeksän ruokalajin menun. Saimme alkajaisiksi valita suurelta leipätarjottimelta mielestämme leipää, joka tarjottiin suolalla ja pippurilla ryhditetyn voin kera.
Maistelumenu koostui kolmesta alkuruoasta, pääruoasta ja jälkiruoasta. Toki alkuun saimme keittiön tervehdykset ja ennen makeita jälkiruokia yhden extra-jälkkärin. Tasapainoinen menu on inspiroitunut eurooppalaisista klassikoista ja kotimaisista raaka-aineista. Kerron tuonnempana lisää ravitolan ruokafilosofiasta, mutta annetaan ensin pieni hetki tämän upean maistelumenun tähdille!
Keittiön tervehdys: veripalttua / kasvisversiona porkkanaa ja sientä. Eteenkin veripalttu sai ylistystä pöydän toiselta puolelta.
1. Kukkakaalikeittoa. Annos tarjoiltiin kotimaisen pancettan kanssa, minun kasvisversiota koristi silputtu ruohosipuli.
2. Villiosteri punajuuribalsamicolla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun maistoimme ostereita. Ja uskokaa tai älkää, täällä on uusi ostereiden ystävä. Annos oli minusta niin hyvä, että melkein harmittaa, etten ole aiemmin uskaltanut maistaa.
3. ”Jo hyvän tovin kypsytettyä” mangalitza porsasta ja chorizoa / kasvisversiona perunaa.
4.Täydellisen suutuntuman sieniohratto. Valitettavasti annos on poistumassa listalta, mutta se saa korvaajakseen herkullisen haastajan – jatka lukemista niin saat selville mikä se on!
5. Tuoreäyriäispastaa: Huumaavalta tuoksuvaan annokseen oli kasattu katkarapuja, taskurapua ja simpukoita. Hummerikastike ja mäti viimeistelivät koko komeuden. Raikkautta ja väriä kokonaisuuteen toi minitomaatit.
6. Lièvre à la royale tryffeliperunapyreen kera / kasvisiversiona linssimuhennos, kaalia ja uppomuna. Ranskalainen klassikko, Lièvre à la royale, osui ja upposi seuralaiseeni ja hän suosittelee sitä lämpimästi. Kasvisversio toi mieleen kaalilaatikon maukkaan kaaliliemen ansiosta. Annos oli täynnä meheviä makuja ja voisipa sitä kuvailla jopa jouluiseksi. Tätä on saatavilla nyt siis sieniohraton tilalta ja lupaan ettei kasvisruokalija joudu tämän valitessaan pettymään.
7. Sinihomejuustoa, omenahilloketta ja itse tehtyä näkkileipää = maukas kombo!
7,5. ”Paletin puhdistus” eli omenasorbettia. Todella makea, uuniomenalta maistuva sorbetti valmisteli makunystyrät illan kahdelle viimeiselle jälkiruoalle.
8. Kanttarellijäätelöä ja pinjansiementurrónia. Jos olet sienifani (kuten minä), tällä ei yksikertaisesti voi mennä vikaan.
9. Illallisen päätti juuret 1600-luvulla omaava Posset, joka tarjoiltiin lakkahillon kera. Fun fact: possetin valmistuksessa oli käytetty suomalaista sahtia.
Illallisen jälkeen saimme vielä kunnian istahtaa alas itse maestrojen kanssa. Hellassa ja Huoneessa suositaan lähellä tuotettuja raaka-aineita: kani tulee Kumpulan tilata, joka sijaitsee Kangasalalla Tampereen kupeessa ja ankanmaksa puolestaan saadaan eettisen ankanlihan tuottajalta, Räpylätorilta. Saimme myös kuulla, miten ravintolaan oli päätetty ostaa kokonainen porsas, josta kaikki osat on käytetty hyödyksi. Tällainen ajattelutapa saa minut todella iloiseksi, vaikka en punaista lihaa syökään, tai ehkäpä juuri sen takia.
Lähes ainoa asia, mitä läheltä (lue: Näsijärvestä) ei saada, on osterit. Ne kuitenkin säilyttävät suosionsa ja paikkansa listalla ympäri vuoden.
Vaikka Hella ja Huone on tunnettu erinomaisesta ja huolella kootusta viinivalikoimastaan, emme valinneet tällä kertaa viinipaketteja, jotta viiniä ei tulisi juotua niin paljon – pitkä dinneri kun oli tiedossa. Halusimme kuitenkin saada laajan skaalan Hellan ja Huoneen viineistä, joten pyysimme Humbertoa tuomaan meille annosten kanssa sopivia pieniä viinilasillisia. Näin pääsimme nauttimaan ammattilaisten parittamista makuyhdistelmistä. Ateria alkoi samppanjalla, jatkui punaviinien kautta makeisiin valkoviineihin ja päättyi suomalaisella lakkaviinillä. Katso alta tarkemmat kuvailut viineistä!
Saarikoski ja Pulido Garcés ovat luotsanneet Hellaa ja Huonetta yhdessä jo pian kaksi vuotta. Tässä rehellisessä ravintolassa ei juosta jokaisen pienen trendin perässä, vaan luotetaan omaan, yhteistyön varaan rakentuvaan tulkintaan klassisesta fine diningista. Veikkaan siis, että jatkossakaan meille ei Hellassa ja Huoneessa tarjoilla erikoiseen muotoon veistettyjä hyytelökuutioita, vaan saamme nauttia aidosta, huippulaadukkaasta ruoasta, joka tarjoillaan juuri oikean viinin kera. Ensiluokkaisen kohteliasta palveluasennetta unohtamatta!
