Ajatelkaa, että ihmiset menevät Pariisiin katsomaan puistoja ja täällä meillä on tällainen. Niin toteaa Mustion Linnan puistossa iäkäs mies lapsenlapselleen. Ihmettelyyn on helppo yhtyä. Vaikka puisto ei kuulu eurooppalaisten suurten puistojen sarjaan, se on tutustumisen arvoinen. Mustion Linna on liian lähellä, jotta löytyisi syitä olla menemättä.
Kun kesäpäivä on muuttumassa kesäillaksi, puistossa on pehmeää valoa ja rauhaa, jota moni vihreästä keitaasta etsii. Puiston tunnelma jatkuu lempeästi valaistussa ravintola Linnankrouvissa. Annokset ovat tässä ajassa, huomioivat uuden, mutta miljöö pitää kiinni ajassa ennen: Rouheat seinät ja kartanoajasta kuiskiva jykevyys.
Mutta entä se ruoka? Vegaaninen Menu Signature Vegan ja Menu Degustation tarjoavat pari lähes samaa annosta. Annoksissa ilahduttavat muun muassa lämpötilaerot. Että näin minut onnistuttiin yllättämään.
Asiakas huomioidaan hymyä luovilla nyansseilla, niiden merkitys on annoksissa suuri. Ketunleipien maku on tuttu, mutta silti uusi, kuin jalostettu. Jalostettu tarkoittamassa parempaa versiota luonnosta poimitusta. Samaa puhuvat herukat tartar-annoksessa ja perunoiden painava, mutta kiinnostava savuhuntu. Haudutettu kuha on pehmeää. Kalaherkku nappaa osan syöjän mielestä, keskustelu hiljenee – sellainen on jo hyvää. Puistoa voisi kutsua hienostuneeksi, mutta ravintolan palkitsisi hymypojalla.
Kirsikan ystävän mieleen jää jälkiruoka, joka on ylitys marjojen tummalle kuningattarelle. Kirsikkamarmeladia, marinoituja kirsikoita sekä kirsikkaa ja maitosuklaata – aistit täynnä.
Ruoan takia kannattaa matkata Mustion Linnaan niin Helsingistä kuin Turusta. Matkaan menee Helsingistä vain reilu tunti ja Turusta noin puolitoista tuntia.
Illallisen jälkeen jää harmittavaan vain se, ettei illaksi tullut varattua aikaa puiston reunassa sijaitsevasta rantasaunasta. Järven pinta on tyyni, joku polskahtaa uimaan. Loput seurueesta vilvoittelevat laiturilla – he ovat tämän illan onnenpekkoja.
Kuvat ja teksti: Tiina Örn
