Fifth Avenue on Amerikkalaisen 50-luvun meiningin henkeen tehty ravintola. Kävin vierailemassa Fiftarin uusissa tiloissa Hämeenlinnan keskustassa. Astelin sisään nälkäisenä ja mielenkiinnolla, sillä tätä visiittiä olin odottanut!
Saavuimme illan hämärtyessä Hämeenlinnan keskustaan, tarkemmin sanottuna Sibeliuksenkatu 2:teen. Fifth Avenue sijaitsi ennen Tiiriössä, vajaan viiden kilometrin päässä keskustasta. Tämä sijainti on loistava, onhan Hämeenlinnan tori aivan kulman takana!
Fiftarin omaleimainen tyyli tuli vastaan heti tuulikaapissa. Olin ensi vilkaisulla vaikuttunut, olihan sisustukseen selkeästi panostettu ajatuksella – ja ripauksella rakkautta!
Hetken aikaa pällisteltyäni upeaa rekvisiittaa, tuli iloinen ravintoloitsija Ulla Virtanen toivottaman meidät tervetulleiksi. Toinen yrittäjä Eveliina Lehtimäki ei valitettavasti ollut paikalla, mutta hän oli aikaisemmin toivottanut meille mukavaa käyntiä sähköpostin välityksellä. Sen pidemmittä puheitta marssimme pöytään tutkimaan menua, olihan meillä ja kova nälkä.
Fifth Avenuen menusta löydät burgereita, pihviä, salaatteja, kanaa ja ribsejä. Jokainen annos kuulosti toistaan paremmalta, mutta minulla vesi herahti kielelle kun huomasin heillä olevan 200 gramman sisäfilepihvejä eri kastikkeilla. Ja eikun vain valitsemaan… Ennen kun osasin tehdä päätöstä, valitsimme alkupalaksi Tilton & Wilton -helahoito 2.0:n! Tässä se on:
Kyseessä on alkupala, joka on tarkoitettu 2-4 hengelle ja se sisältää ranskalaiset cheddar-kastikkeella ja pekonirouheella, mozzarellatikkuja, sipulirenkaita, poppersseja ja 5th Ave -dippi. N A M. Iskimme heti annoksen kimppuun, ja vakuutan, että oli muuten yhtä hyvää miltä kuulosti! Sipulirenkaat olivat erityisesti molempien makuun, ne maistuivat juuri siltä itseltään eikä sipuli ollut ollenkaan sitkeää. Kaikki muutkin makupalat olivat namia, cheddarjuusto ja pekonirouhe sopivat hyvin perunoiden kanssa. Totesimme annoksen olevan aika täyttävä ainakin kahdelle, joten annos kannattaa jakaa useamman henkilön kesken. Tilaamatta sitä ei voi jättää!
Naposteltuamme lautaselta kaiken mitä uskalsi syödä, jotta tilaa jäisi vielä pääruualle, sain päätettyä minkä annoksen ottaisin. Seuralaiseni olikin jo osannut tehdä valintansa, pekonin ja purilaisen ystävälle valinta oli selvä!
Kuvassa näkyvä herkku on Michigan Juusto-Pekoni burgeri, joka nimensä mukaisesti sisältää pekonia ja juustoa, mutta juusto ei tällä kertaa tarkoittanut viipaletta, vaan samaista cheddarkastiketta, jota löytyi alkupalasta. Niiden lisäksi väliin oli laitettu tietysti mehevä pihvi, olutpaneroituja sipulirenkaita sekä salaattia ja punasipulia. Seuralaiseni kuvaili annosta erittäin maukkaaksi: burgeri ei ollut lainkaan kuiva. Hänen sanaansa voi luottaa, niin monta burgeria hän on elämänsä aikana vetänyt!
Päädyin valitsemaan Culpeper Steakin, joka on pihvien Elvis! Pihvin kanssa oli kermaista pippurikastiketta, uuniperuna, maissia sekä lämpimiä kasviksia. Uuniperuna oli sopivan kypsää ja pehmeää, joskin olisin ehkä toivonut hieman makua soosiin. Yleensä jos menussa lukee ”lämpimiä kasviksia” olen huomannut sen tarkoittavan noin 2-3 eri vihannesta. Tällä kertaa yllätyin, kun siirsin pihvin kasvispediltä syrjään, sillä sen alta löytyi porkkanaa, kesäkurpitsaa, paprikaa, sipulia, punasipulia ja herneenpalkoa. Huh mikä valikoima!
Mutta sitten itse asiaan eli pihviin. Kun Ulla aikaisemmin tilausta ottaessaan kysyi, millä kypsyysasteella haluan pihvini, pohdin hetken vastausta. Minun lempparini on medium, mutta usein siinä ei todellakaan onnistuta. Tämän takia olen tottunut tilaamaan medium miinuksen, sillä siten päästään yleensä lähemmäs medium-kypsyyttä. Pistin keittiön testiin ja vastasin medium. Kun annos saapui, ja leikkasin ensimmäisen palan pihvistä, en edes ehtinyt sanoa mitään kun seuralaiseni jo tokaisi: ”No nyt on osattu paistaa pihvi mediumina!” Hän ei ollut väärässä. En himooni enää tajunnut ottaa täydellisesti paistetusta pihvistä kuvaa leikkuun jälkeen, mutta uskookaa kun kerron: Fifth Avenuen keittiössä osataan paistaa pihvi juuri oikein!
”Tämän takia olen tottunut tilaamaan medium miinuksen, sillä siten päästään yleensä lähemmän medium-kypsyyttä.”
Keskustelin Ullan kanssa aiheesta, ja kerroin tavastani tilata pihvi medium miinuksena. Ullaa juttu huvitti, mutta hän oli samaan aikaan ylpeä kokeistaan. Hän kertoi, että heidän ravintolaansa ei ole yksikään kokki hakenut töihin. En todellakaan aluksi ymmärtänyt, mitä hän tällä tarkoitti ja se varmaan näkyi kasvoiltani, koska Ulla heti perään kertoi asiasta tarkemmin.
Ulla on kiertänyt hämeenlinnalaisia ravintoloita jo yli 15 vuotta, ja tällä kokemuksella hän tiesi, missä ravintoloissa on parhaat kokit. Hän oli tehnyt näihin kokkeihin jo hieman tuttavuutta ja kun tuli Fiftarin perustamisen aika, hän kävi nappaamassa kirsikat kakun päältä. Ruuan laatu, esimerkiksi pihvin paistamisen taito, on hänelle tärkeää ja onhan se monen ravintolan menestyksen kulmakivi.
Olimme annosten jälkeen täynnä kuin Turusen pyssyt ja kysyttäessä mitä haluamme jälkiruuaksi, vastasimme että vatsa ei enää vedä. Ulla ehdotti, että jälkkäriksi voi juoda myös kahvit ja aivan oikeassahan hän oli, kyllä aina yhden kupin kahvia voi juoda. Fiftarin kahvi on Löfbergsin tumma paahto -pavuista vastarouhittua kahvia. Heiltä löytyy erikoiskahvikone, josta löytyy varmasti vaihtoehto jokaisen kahvittelijan mieleen. Otimme cappuccinon ja latten.
Kahvittelun lomassa pääsimme vähän jututtamaan Ullaa lisää. Kysyin ravintolassa olevasta rekvisiitasta ja totta tosiaan, ihan aitoja ovat kaikki näytillä olevat pyörät! Pyörät ovat kaikki hänen, ja vielä rekisterissä, vaikkakin seisonnassa. Niistä on tyhjätty tankki, mutta öljyt jätetty paikoilleen, ja kuulemma Ulla niitä vuoron perään ottaa kesäisin ajeltavaksi, jotta niiden kunto säilyisi hyvänä. Myöskin telineiden päällä lepäävä auto on aito jenkkirauta, ja nimenomaan tuolta rapakon takaa Suomeen tuotu. Moottori ei enää autossa ole paikallaan, se olisi ollut muuten turhan painava korkealla olevaksi koristeeksi.
Tuolit ja pöydät mukailevat ravintolan tyyliä ja näyttävät vielä aivan uusilta. Mutta uusia ne eivät ole, koska kuulemma kaikki ovat kierrätettyjä. Kyllä, joka ikinen pöytä ja tuoli. Verhoilu on kyllä tehty uusiksi ja pöytien pinnat päällystetty tyyliin sopivaksi.
Kun kahvit oli hörpitty, lähdimme Ullan johdolla katselemaan paikkoja. Fifth Avenuehan ei ole pelkästään ravintola, sillä heiltä löytyy kuusi keilarataa, saunatilat ja kolme eri kabinettia!
Ensimmäiseksi astelimme alakerrasta löytyvään ”kabinettiin” jota pelihuoneeksi yleensä kutsutaan. Huoneesta löytyi istumapaikkojen lisäksi biljardipöytä ja kasa lautapelejä. Kuulemma haaveissa on vielä toinen bilispöytä sekä aito jukeboksi. Jukeboksi oltiin ilmeisesti jostain saatu jo hankittua, mutta se ei vielä ollut saapunut Fiftarille.
Seuraavaksi sitten lähdimme kohti yläkertaa, jossa oli aikaisemmin samana päivänä ollut seurue viettämässä iltaa. Kabinetin nimi on osuvasti Golden Gate, enkä päästyäni sinne ihmetellyt enää miksi.
Tila oli avara ja siisti, ja huonekalujen somistus sopi loistavasti punaiseen värimaailmaan. Yläkerrasta on myös kurkistusikkuna alas, jonka Ulla oli vaatinut remontin aikana.
Viimeisempänä vaan ei vähäisimpänä kävimme katsastamassa keilaradat. Niitä on kuusi ja kuulemma siellä on vietetty lasten synttäreitäkin!
Kolmas kabinetti ja saunatilat jäivät tällä kertaa näkemättä, mutta Fifth Avenuen erikoisuudet eivät vielä tähänkään loppuneet. Kuulemma heillä on vastaus tarpeeseen, jonka monet ravintoloitsijat kohtaavat; ”Hei. Haluaisimme varata pöydän, mutta jos sen saisi vähän intiimimmästä paikasta.”
Varta vasten tätä tarvetta ajatellen heillä on varattavissa kahden hengen pöytä ihan omasta sopukasta, baarilta näyttävän pömpelin sisältä. Hauska ajatus! Varaus tälle erikoishuoneelle maksaa 29 euroa, mutta sillä saa pullon kuohuvaa sekä konvehtirasian! Eli jos mielit Fiftarin ruokaa ja samalla romanttisia treffejä, tämä on valintasi!
Juuri tehdessämme lähtöä, Ulla halusi antaa meille vielä konvehtirasiat mukaan. Kyse ei ollut mistä tahansa konvehdeista, vaan Kultasuklaan suussa sulavista namipaloista. Saimme tiukat ohjeet syödä suklaat itse, ne on kuulemma niin hyviä, että ei pidä jakaa muille, Ulla kertoi pilke silmäkulmassaan.
Päästessäni matkaan kotia kohti, päällimmäisenä minulle oli jäänyt mieleen Ullan persoonallisuus ja hyvä, ystävällinen asiakaspalvelu, erittäin hyvä pihvi ja mahtavat illanviettomahdollisuudet. Fiftari oli niin paljon enemmän ja parempi kuin osasin odottaa, ja nyt en malta odottaa, koska ehtisin taas mennä käymään pihvillä. Annan vahvan suosituksen Fifth Avenuesta kaikille, joille hyvä ruoka, isot annokset ja maino viihtyvyys ovat etusijalla ravintolaa valitessa!
