Lihan alkuperämaan tulee näkyä ravintoloissa
Euroopan komissio ei vastusta Suomen asetusehdotusta, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus astuu voimaan toukokuun 2019 alussa.
Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Alkuperämerkintöjen vahvistaminen sisältyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan.
Alkusyksystä 2018 Suomi antoi komission pyytämät lisäselvitykset, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi siihen, kuinka lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun. EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan kansallisten alkuperämerkintäsäännösten edellytyksenä on, että jäsenvaltio pystyy osoittamaan alkuperällä olevan yhteyden juuri tuotteen laatuun.
Lisäselvitysten yhteydessä Suomen tekemää asetusehdotusta muutettiin koskemaan ainoastaan aterian ainesosana käytettävää lihaa, ei kalaa. Kalan alkuperämerkintöjä säännellään EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä erillään muista elintarvikkeista.
– Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansalliset alkuperämerkintävaatimukset ovat kalan osalta ongelmallisia. Muutoksella Suomi varmisti, että alkuperämerkintäasetus voitiin ylipäänsä saattaa voimaan, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Komission hyväksymällä asetuksella velvoitetaan ilmoittamaan kirjallisesti aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan alkuperämaa tarjoilupaikoissa. Tiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla.
– Vastuullisten valintojen tekemisen on oltava niin helppoa, että kainompikin kaveri voi kysymättä valita, mitä suuhunsa laittaa. Nyt annettava asetus on askel oikeaan suuntaan. Kuluttajalla on oikeus kysymättäkin tietää ruuan alkuperä myös ravintolassa, painottaa ministeri Leppä.
Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan ja vuohen sekä siipikarjanlihaa. Näille lihalajeille on EU-lainsäädännössä harmonisoidut alkuperämerkintävaatimukset, kun niitä myydään pakattuna. Alkuperämerkintävaatimus koskee myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa.
Asetus ei koske puolivalmisteiden eikä riistan alkuperää
Asetus koskee aterian raaka-aineena käytettyä tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita. Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat raakana ravintolaan, jossa ne paistetaan tai pihvit tulevat ravintolaan kypsinä, jossa ne lämmitetään, pihvien raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Asetus ei myöskään koske alun perin mukana ollutta poron, riistan ja hevosen lihaa. Näille lihalajeille ei ole harmonisoituja alkuperämerkintävaatimuksia.
Asetus ravintoloiden alkuperämerkinnöistä on tarkoitus antaa tammikuun 2019 aikana ja sitä aletaan soveltaa toukokuun 2019 alussa. Asetus on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus. Ennen asetuksen voimassaolon päättymistä Suomi valmistelee komissiolle kertomuksen säädetyn alkuperämerkintäjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista.
Suomalaiset kuluttajat yhdistävät lihan ja kalan alkuperän tuotteiden laatuun
Suomi jatkaa EU-tason vaikuttamista alkuperämerkintävelvoitteen laajentamiseksi myös kalaan, muihin lihalajeihin sekä lihajalosteisiin. Tarjoilupaikkoja kannustetaan ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuerämaa kuluttajalle, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytä. Maa- ja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa 2018 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä.
– Ravintoloiden kannattaa samassa yhteydessä ottaa kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tällöin rajaus tuoreen lihan tai jalosteiden välillä ei aiheuta ylimääräistä työtä ravintoloiden arjessa. Kuluttajat arvostavat korkealle läpinäkyvyyttä vastuullisuuden kulmakivenä. Alkuperämerkinnöistä laajasti kertovat ravintolat erottuvat markkinassa edukseen, Leppä päättää.
Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi ylipäänsä säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, on alkuperätietoa pyritty lisäämään kansallisilla asetuksilla.
