Tallinnan ohella Viron pohjoisrannikolla sijaitseva historiallinen Virumaan maakunta - on ollut suomalaisten tavaranvaihto- eli seprakauppiaiden sekä kartanoelämästä, hyvästä ruoasta ja luonnosta nauttivien matkailijoiden tietoisuudessa jo yli 700 vuoden ajan.
Alueen historiallista merkitystä osoittaa sekin, että sen nimestä on johdettu koko valtion suomenkielinen kutsumanimi Viro. Mutta mikä Virumaassa, sen läntiseksi ja itäiseksi maakunnaksi jaetussa seudussa nykyään kiehtoo matkailijoita? He jotka ovat jo käyneet, sanovat, että Virumaalla voi lyhyiden matkojen päässä toisistaan nähdä mielenkiintoisia piirteitä hyvin erilaisista aikakausista ja kokea erilaisia kulttuureja.
Ja tottahan se on. Jos olet tutkinut Tallinnan jo läpikotaisin sekä käynyt Haapsalussa tai Hiidenmaalla eli vironruotsalaisten seuduilla, ota nyt suunnaksesi itä ja tutustu upeisiin kartanoihin ja linnoituksiin sekä Narvan kaupunkiin, jonka historiaan ja kehitykseen Ruotsi ja Suomi ovat antaneet panoksensa jo 1600-luvulla mutta myös Viron vapaussodan aikaan eli vuonna 1918.
Narva uudistuu ja nuorentuu kiihtyvällä vauhdilla. Voit parin päivän vierailulla nauttia hyvistä ravintoloista ja kahviloista, rustiikista musiikki- ja taideklubista, shoppailla uusinta muotia Astri- ja Fama-kauppakeskuksissa, tutustua Narvan linnan itäsiipeen tehtyyn huippuluokan museoon sekä tehdä viihtyisän jokiristeilyn EU:n ja Venäjän rajalla – kirjaimellisesti.
Ja lähellä kaikkea tuota ovat Narva-Jõesuun kylpylät ja lähes kahdeksan kilometriä pitkä pehmeä Suomenlahden rantahietikko, jolla voit tuntea olevasi kuin 1800-luvun pietarilainen aristokraatti. He kun nimittivät lomakohdettaan tuolloin Pohjolan Rivieraksi eivätkä syyttä.
Matkalla Tallinnasta Narvaan kohtaat Virumaalla myös folklore-kulttuuria, rannikon idyllisiä kalastajakyliä ja satamia kesäbistroineen sekä tyylikkäitä kartanohotelleja, jotka nekin tarjoavat matkaajille kylpylähemmotteluja ja lähiruokaherkkuja laaturavintoloissaan.
Upean linnoituksen ja Tarvas-patsaan juurella sijaitseva Rakvere juhlii kesäkuussa 720-vuotista historiaansa lähes viikon kestävien kaupunkipäivien aikana monin ilmaisin yleisötapahtumin. Tunnelmaa kohottava ja jopa harras näky kohdataan kaupungissa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun yli 4 000 miestä ja poikaa eri puolilta Viroa astelee stadionin nurmikentälle esittämään kansantanssitarinaa läpi elämänvaiheiden ja aikakausien eläneistä neljästä veljeksestä.
Jos toisaalta kaipaat elämäniloisen hyörinän sijasta ympärillesi rauhaa ja hiljaisuutta, jonka keskeyttää vain linnunlaulu, istu pyörän satulaan ja aja tai astele kansallispuistoon, joita Virumaalla on jopa kaksin kappalein. Jo 50 vuoden ikään ehtinyt Lahemaa tunnetaan ympäri Eurooppaa ikimetsistään ja pohjoisessa poimuilevasta rannikostaan, jolle jääkausi on kylvänyt Suomen puolelta kulkeneita siirtolohkareita.
Idässä sijaitsevan Alutagusen kansallispuiston erikoisuuksia ovat puolestaan Viron ainoat sisämaan hiekkadyynit eli rämeiden keskeltä harjumaisesti kohoavat kriivat, Peipsijärven lähes silmänkantamattomiin – yli 30 kilometrin matkalle levittäytyvät rantahietikot sekä karhut, liito-oravat ja muut metsäneläimet, joita voi tarkkailla erityisrakenteisista kojuista.
Eikä niiden luota tarvitse siirtyä kauask voidakseen nähdä ja kokea sekä helvetin eli maanalaiset Viron kaivosmuseon käytävät että taivaan eli Kuremäen kauniin ja koristeellisen ortodoksiluostarin, pyhän tammipuun, terveyttä parantavaksi uskottua vettä sisältävän lähteen sekä rakennusten pihapiirissä askeltavien nunnien mielenrauhan.
“Juuri tällaiset kontrastit – perusmukavien eli joka puolella maailmaa aika samanlaisina toistuvien ja siksi vähän tylsienkin ketjuhotellien ja -ravintoloiden sijasta Virumaalta löytämäni piirteet ovat alkaneet kiehtoa itseäni yhä enemmän”, kertoo pian jo kaksi vuosikymmentä Tallinnassa asunut suomalainen viestintäpäällikkö Timo Raussi.
”Tallinnan ulkopuolisessa Virossa ja etenkin Virumaalla voi kohdata rehtiä tekemisen henkeä ja pienyrittäjyyttä, uskoa oman rustiikkisen tyylitajun konstailemattomuuteen.”
Virumaan kiertoretki- ja kylpylämatkoja voit tiedustella lähes kaikista kotimaan ja lähikohteiden matkoja järjestävistä toimistoista. Mutta entäpä, jos ottaisitkin tällä kertaa mukaan oman kakkoskotisi eli matkailuauton tai -vaunun?
Viron tiestö on hyväkuntoista ja ruuhkaisen Tallinnan ulkopuolella varsin leppoisaa ajeltavaa. Kummankin maan pääkaupunkiseutujen kaistastressiä voi näppärästi välttää hyödyntämällä Eckerö Linen varsin edullista Vuosaari-Muuga -reittiä. Ajo kohti Virumaata alkaa tuolloin jo ikäänkuin puolesta välistä matkaa.
Puhutaan välimatkoista konkreettisemminkin. Läntisimmiltä osiltaan eli Jänedan kartanon tiluksilta Tallinnan suuntaan katsottaessa ulottuu Virumaa ja etenkin Lahemaan kansallispuisto lähes pääkaupungin reunamille asti. Eikä kaikkein itäisinkään piste eli Narvan rajajokisilta ole kuin 211 kilometrin etäisyydellä Tallinnan matkustajasatamasta – vain hieman kauempana kuin mitä Tampere on Helsingistä.
Kokeneiden karavaanareiden arvostamia leirintäalueita Virumaalla ovat Suomenlahden kauniin rantatörmän pengermällä sijaitseva Mereoja Camping, Sakan kartanohotellin pihapiiristä löytyvä matkailuautoalue palveluineen, Võsun vehreästä kesäviettokylästä (ihan siinä Käsmun naapurissa) löytyvä Lepispea Caravan & Camping, Toila SPA -kylpylähotellin yhteydessä operoitava Männisalu Camping sekä Kunda-joen varrella sijaitseva Lammasmäen sauna- ja lomakylä.
Hyviä matka- ja puskaparkkejakin löytyy mm. RMK:n eli Viron metsähallituksen lukuisilta virkistys- ja leiriytymispaikoilta, ja jokamiehen oikeudet ovat Virossa suunnilleen samat kuin Suomessakin.
”Miettiessäsi lähimatkaa Viroon, ota suunnaksi Virumaa. Se on seutua, josta oikea ja aito Viro tavallaan vasta alkaakin.” – Timo Raussi
Kesän 2022 huipputapahtumia Virumaalla:
Lisätietoja tapahtumista Virumaan vinkit -kartalla: www.bit.ly/virumaavinkit
