Toptasten Meet the chef-sarjassa tutustumme Toptaste-leiman saaneiden ravintoloiden keittiömestareihin hieman paremmin.
Petri Muukkonen, 37 vuotta
Ravintola Pastis
Vanhempieni työn johdosta vietin lapsena paljon aikaa eri puolilla maailmaa. Lapsuuden kesät uin yhdessä Volgassa villien sampien kanssa ja ihmettelin kun paikalliset isoäidit lypsivät kaviaaria. Vietimme myös paljon aikaa Ranskan Rivieralla, jossa kookospalmujen katveessa rakkauteni ranskalaiseen ruokaan syttyi ja liekki on roihunnut siitä asti. Jos minun kuitenkin pitää valita yksi paikka, josta oikeasti olen kotoisin, on se ehdottomasti Itä-Berliini. Vietimme siellä muutamia vuosia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja jotenkin mieleni palaa aina uudestaan siihen rappion romantiikkaan, jonka pieni poika näki siinä kaikessa maailman myllerryksessä.
Kartiojuoksutin
Kokonainen lintu on mielestäni ylipäätään erittäin kiehtova ja jalostettavissa oleva tuote. Näistä suosikkini on kyyhky.
Saattaa vaihdella, mutta juuri tällä hetkellä Piment d’espelette.
Siivottuamme keittiön ja saatuamme päivän työt pulkkaan, lähdemme villisti juhlimaan ja olemme suuria ja kauniita ja omistamme yön. Viini virtaa ja laulu raikaa. Huomisesta ei ole huolta, sillä maailma on tehty juuri meitä varten. Useimmiten ajelen kuitenkin autolla kotiin ja käyn nukkumaan.
Haen inspiraatiota vähän kaikesta. Yleensä mitä omituisemmaksi asian saa väännettyä ja käännettyä, sitä todennäköisemmin siitä syntyy joku mielleyhtymä, josta seuraa loistavia, mutta aivan pähkähulluja mutta ideoita. Toisinaan. Sitten myös saattaa olla, että ideat ovat liian nitkahtaneita. Lähinnä inspiraationi löytymisen tunnelmaa kuvastaa Anhony Bourdainin kirjan Kitchen Confidential kohtaus, jossa kokit lukkiutuvat useaksi päiväksi keittiöön miettimään catering-keikan menua.
Vastakeitetty hummeri ja Hollandaise-kastike
Tämä vaihtelee kausittain, tällä hetkellä on tullut paljon fiilisteltyä vanhaa klassikkoa Coq au Vin.
Tämä on vähän tapauskohtainen asia.
Lapsena istuessani siellä Ranskan rivieralla kookospalmun katveessa syödessäni tuoreita, juuri sukeltamiani ostereita. Se villi tunne, jonka osterit saivat minut tuntemaan. Se oli rakkautta, puhdasta elinvoimaa, alkukantaista viettiä. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Metsästän uusia kokemuksia ruoasta ja haluan jakaa niitä muille ja maailma on leikkikenttäni.
Molempi parempi
Ravintola Pastiksessa pääset kokemaan autenttisen maalaisranskalaisen keittiön ja tunnelman sekä läsnäolevan, yksilöllisen palvelun.
